Turvallisen yhteiskunnan perusteita
Aluevaaleja koskevassa keskustelussa on puhuttu paljon palvelujen saatavuudesta, palveluverkon karsimisesta ja kustannuksista. Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen merkitys on kuitenkin tätä laajempi, vaikka palvelut itsessään ovat sen kovinta ydintä.
Jos hyvinvointialueiden merkitystä katsoo yhteiskunnan kriisinsietokyvyn ja turvallisuuden näkökulmasta, niillä on erityisen suuri rooli. Turvallisuus on kokonaisuus, jonka perusta on yhteiskunnan demokratiassa, yhtenäisyydessä ja kyvyssä ennakoida ja toimia kriisitilanteissa.
Vahva, oikeidenmukainen ja kestävä yhteiskunta ei ole ikinä, ihmiskunnan historiassa, syntynyt kommunismin tai diktatuurin pohjalle. Tällä hetkellä eurooppalaista demokratiaa uhkaa autoritäärisesti johdettu Venäjä, joka käy hyökkäyssotaa Euroopan mantereella, yhdessä pohjoiskorealaisten joukkojen kanssa. Eurooppa rakoilee yhtenäisyydessään, monet eurooppalaiset jopa tukevat venäjän hyökkäyssotaa ja ihmisten murhaamista. Yhdysvaltojen uuden presidentin vaikutus maailman rauhaan on vielä arvoitus. Onnistuko hän diileissään, niin että ne tukevat rauhaa Euroopassa, Lähi-Idässä ja yleensä maailmassa.
Kotisuomessa yhteiskunnallinen keskustelu on raaistunut, polarisoitunut ja tulee sosiaalisen median myötä vahvasti iholle. Nuorten syrjäytyminen ja rikollisuuden kasvu sekä sen järjestäytyminen ovat lisääntyneet. Hallitsematon maahanmuuttopolitiikka, päättäjien sinisilmäisyys ja erityisesti epäonnistuneen integraation vaikutuksia voidaan katsella naapurimaamme Ruotsin kautta.
Hyvinvointialueet ja turvallisuus
Sitten hyvinvointialueisiin. Toimivat terveydenhuollon palvelut ovat vahvan ja kriisinsietokykyisen yhteiskunnan selkäranka. Tulevat yhteiskunnalliset kriisit voivat syntyä meillä sisäisten tai ulkoisten uhkien eskaloitumisen kautta. Tällöin meillä tulee olla terveydenhuollon asiat kunnossa, sillä tulee olla kyky toimia uusissa ja yllättävissä tilanteissa. Meillä on lähihistoriassa tästä kokemusta, kun korona iski yllättäen. Tällöin emme hyödyntäneet koko terveydenhuollon organisaatiota. Rokotusjonot olivat pitkiä, samalla kun yksityisen terveydenhuollon aulatilat olivat tyhjillään. Tarvitaan parempaa yhteistyötä ja koordinaatiota, joka toimii myös kriisitilanteissa.
Peruspalvelujen saatavuus on tärkeä osa ihmisten turvallisuuden tunnetta kaikkialla. Peruspalvelut ovat elinvoimaisen kunnan elinehto eli ilman riittäviä peruspalveluja on mahdotonta rakentaa kuntaa, jossa ihmiset asuvat, yrittävät ja tekevät työtä. Elinvoimaiset kunnat ovat vahvan ja tasapainoisen yhteiskunnan perusyksikkö, näin ollen yhteiskuntamme kriisinsietokyvyn kannalta on olennaista, että jokaisessa kunnassa on saatavilla riittävät perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja pelastustoimen palvelut. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että palvelut tuotetaan samalla tavoin kaikkialla.
Monituottajamalli
Monituottajamallin ajatuksena on, että löydetään mahdollisimman tehokkaita tapoja tuottaa palveluja. Tällöin hyvinvointialueiden tehtävänä on vastata palveluista ja löytää hyvässä yhteistyössä kuntien, yritysten ja kolmannen sektorin kanssa oikeat tavat. Meidän tulee tuntea julkisen tuotannon kustannukset. Ilman tätä tietoa, teemme päätöksiä mututuntumaan perustuen. Peruspalvelut tulee johtaa julkisen päätöksenteon kautta, mutta niitä pitää tuottaa mahdollisimman kustannustehokkaasti, jotta rahat riittävät. Vahva yhteiskunta ei velkaannu. Vahva yhteiskunta on ns. vastuuyhteiskunta, jossa jokainen osallistuu yhteiskunnan toimintoihin oman kykynsä mukaan ja heikoista pidetään huolta. Vahva yhteiskunta on vahva myös taloudellisesti.
Pelastustoimi
Kriisitilanteissa johtovastuu on viranomaisilla. Pelastustoimen organisaatio on kriisiorganisaatio, jonka tulee toimia tehokkaasti silloin, kun kriisi iskee. On kyse sitten suuronnettomuudesta, terroriteosta tai jopa sodasta. He toimivat päivittäin onnettomuuspaikoilla, ensihoidossa tai tulipaloissa. Pahimmat kriisit ovat kuitenkin niitä, joita kukaan heistä ei kohtaa säännöllisesti arkityössään, mutta näihin pitää varautua. Pelastustoimen henkilöstön koulutus ja organisaation kriisivalmiuden ylläpito vaatii resursseja. Pelastustoimi jää usein terveydenhuollon jalkoihin, kun puhutaan rahasta.
Maailmantilanne huomioiden tuskin olemme vielä nähneet kaikkia kriisejä, joita eteemme tulee.